Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
IFRS – konsernitilinpäätöksen laatiminen vaatii yrityksen johdolta harkintaa, arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat laatimisperiaatteiden soveltamiseen sekä varojen ja velkojen raportointiin ja tuottojen ja kulujen määriin. Kyseiset arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että lopulliset toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista.
Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteumista sekä näiden taustalla olevia muutoksia säännöllisesti. Muutokset arvioissa ja oletuksissa merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai oletuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Yleisimmät ja merkittävimmät tilanteet, joihin liittyy johdon harkintaa ja arvioita, liittyvät seuraaviin päätöksiin:
- arviot tulevasta liiketoiminnan kehityksestä ja kehityshankkeiden arvonalentumistestauksessa käytettävistä oletuksista,
- aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoajat
- takuuvarauksen määrän arviointi sekä
- laskennallisten verosaamisten kirjaaminen tappioista.
- vuokrasopimusten kauden määrittäminen: Sellaisten vuokrasopimusten kohdalla, joissa vuokrasopimuksen voimassaoloaika on määritelty toistaiseksi voimassa olevaksi, sovelletaan johdon harkintaan perustuvaa odotettavissa olevaa vuokra-aikaa. Odotettavissa olevan vuokra-ajan määrittämisessä on huomioitu myös vuokrasopimuksiin sisältyvien, esimerkiksi sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen liittyvien, sanktioiden taloudelliset vaikutukset yhtiölle.
Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja kaikki tytäryhtiöt, jotka ovat konsernin emoyhtiön määräysvallan alaisia. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Konsernin määräysvalta muodostuu äänivallan perusteella. Kaikki konsernitilinpäätökseen sisältyvät tytäryhtiöt ovat kokonaan omistettuja.
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien siihen saakka, kun emoyhtiön määräysvalta tytäryritykseen päättyy.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteet on konserniyhdistelyssä tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yhtiön pääasiallinen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon, mikäli ei ole toisin mainittu. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa summaluvusta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu konserniyhtiöiden toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa valuuttakurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset varat ja velat on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointipäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset varat ja velat, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Alkuperäiseen hankintamenoon arvotettavat ei-monetaariset valuuttamääräiset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.
Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset
Ulkomaisten tytäryritysten varat ja velat on muunnettu euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan valuutan määräisten varojen ja velkojen muuntamisesta johtuvat kurssivoitot ja -tappiot esitetään konsernituloslaskelman liikevoittoon vaikuttavina erinä liiketoimintaan liittyvien erien osalta ja rahoituserien osalta konsernituloslaskelman rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Toimintavaluuttanaan muuta kuin euroa käyttävien konsernin tytäryhtiöiden tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi käyttäen raportointikauden keskikurssia.
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kurssilla taseessa aiheuttaa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muun laajan tuloksen eriin.
Tuloutusperiaatteet
Myyntituotot kirjataan siihen vastikemäärään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu asiakassopimusten perusteella. Konsernin myyntituotot kertyvät digitaalisista lukitus- ja pääsynhallintajärjestelmistä ja ne kirjataan, kun tavaroita tai palveluita koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
Konsernin asiakkaina toimivat jälleenmyyjät. Asiakassopimus muodostuu tyypillisesti solmitusta yhteistyösopimuksesta sekä kustakin vahvistetusta tuotetilauksesta.
Sopimuksista on tunnistettu erilliset suoritevelvoitteet, jotka muodostuvat toimitetuista lukoista sekä lukkojen käyttö- ja ylläpitopalvelusta. Lukkoihin liittyvät takuut on tunnistettu tavanomaisiksi takuiksi, jotka eivät muodosta erillistä suoritevelvoitetta, vaan niistä tehdään IAS 37-standardin mukainen takuuvaraus.
Transaktiohinta muodostuu lukkojen osalta hinnastohinnasta, joista vähennetään arvioidut muuttuvat vastikkeet, eli mahdolliset vuosialennukset. Käyttö- ja ylläpitosopimuksessa on määritetty lukostopalvelun ylläpitomaksut. Palvelun kokonaishinta riippuu lukkojen määrästä ja asiakkaan valitsemista palveluista. Sopimuksissa ei ole merkittäviä rahoituskomponentteja.
Lukkotoimituksien tuloutus ei täytä ajan kuluessa tuloutuksen kriteereitä, joten ne tuloutetaan määräysvallan siirtyessä toimituksen perusteella, kun riskit ja hyödyt ovat siirtyneet jälleenmyyjille. Käyttö- ja ylläpitosopimukset tuloutetaan ajan kuluessa palvelumyyntinä, koska loppuasiakas saa hyödyn palvelusta sitä mukaa kun sitä suoritetaan.
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviksi kuluiksi sillä kaudella, jota veloitus koskee. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi eläkejärjestelyiksi.
Osakeperusteiset maksut
Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Vastaava määrä kirjataan suoraan oman pääoman lisäykseksi. Myöntämishetkellä määritetty kulu pohjautuu konsernin arvioon optioiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.
Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuina) kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Liikevoitto
Liikevoitto muodostuu liikevaihdosta ja muista liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään materiaaleista ja palveluista aiheutuneet kulut, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja muut liiketoiminnan kulut sekä poistot ja arvonalentumistappiot.
Tuloverot ja laskennallisten verojen kirjaaminen
Tuloverot koostuvat tilikauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista, aikaisempiin tilikausiin liittyvistä oikaisuista sekä laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan tai raportointipäivään mennessä käytännössä hyväksytyn verokannan perusteella. Konserni vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat toisistaan vain, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja se aikoo joko toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velat samanaikaisesti.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä käyttäen raportointipäivään mennessä säädettyjä tai siihen mennessä käytännössä hyväksyttyjä verokantoja.
Laskennallinen verovelka kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista ja verotuksessa vähennyskelpoisista tappioista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan vain, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti.
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen ainoastaan, mikäli hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolla ne syntyvät.
Kehittämismenot kirjataan taseeseen ainoastaan, mikäli keskeneräinen hyödyke täyttää IAS 38 -standardissa esitetyt vaatimukset kehittämismenojen aktivoinnille. Kehittämismenot poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun tuotekehityshanke on saatu päätökseen ja kehittämisen myötä syntynyt hyödyke on valmis käytettäväksi tai myytäväksi. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmillä kausilla.
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
Muut aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon. Myöhemmillä kausilla muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä kirjatuilla poistoilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää omaisuuden hankkimisesta johtuvat välittömät kulut.
Muut aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisten käyttöaikojen kuluessa. Muutokset taloudellisessa vaikutusajassa, poistomenetelmässä ja jäännösarvossa käsitellään kirjanpidollisen arvion muutoksena.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
- Aineettomat oikeudet 5 – 10 vuotta
- Muut aineettomat hyödykkeet 5 – 10 vuotta
Taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa ja niitä muutetaan tarvittaessa.
Aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot kirjataan tuloslaskelman muihin liiketoiminnan tuottoihin ja tappiot muihin liiketoiminnan kuluihin.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan taseeseen ainoastaan, kun on todennäköistä, että siitä koituu konsernille vastaista taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoina kunkin hyödykkeen arvioidun taloudellisen käyttöajan kuluessa.
Käytetyt poistomenetelmät ja arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
- Koneet ja laitteet 5 vuotta
- Kalusto ja muu irtain 5 vuotta
Taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta, kun siitä luovutaan tai kun sen käytöstä tai luovutuksesta ei ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.
Vuokrasopimukset – konserni vuokralle ottajana
Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana arvioidaan, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka antaa oikeuden käyttää omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Alkamisajankohtana konsernissa erotetaan sopimuksista erikseen vuokrasopimus ja ei-vuokrakomponentti.
Vuokralle ottaja kirjaa vuokrasopimuksen alkamisajankohtana taseeseen käyttö- oikeusomaisuuseränä ja sitä vastaavana vuokrasopimusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon. Tämä vastaa vuokrasopimusvelan alkuperäistä määrää, jota oikaistaan ennakkoon maksetuilla vuokrilla, vuokrakannustimilla, alkuvaiheen välittömillä menoilla sekä arvioiduilla menoilla, joita vuokralle ottajalle syntyy kohdeomaisuuserän palauttamisesta vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan vuokra-ajan kuluessa.
Vuokrasopimusvelka kirjataan alun perin alkamishetken maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, tai jos se ei ole määritettävissä, vuokralle ottajan lisäluoton korolla. Diskonttokoron määrittämisessä vuokrasopimuksittain on käytetty kriteereinä kohdeomaisuuserän luokkaa, maantieteellistä sijaintia, valuuttaa, riskittömän koron maturiteettia sekä vuokralle ottajan luottoriskipreemiota.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokravelkaan sisällytettävät vuokramaksut ovat kiinteitä tai muuttuvia maksuja, jotka riippuvat indeksistä tai korosta. Jatkokausiin liittyvät optiot sisällytetään vuokrakauteen, jos on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan käyttämään. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset sisällytetään niin pitkältä ajanjaksolta kuin johto arvio että on kohtuullisen varmaa että sopimusta ei tulla irtisanomaan.
Konserni soveltaa kahta standardin sallimaa helpotusta eli taseeseen ei kirjata vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta eikä vuokrasopimuksia, joiden arvo on vähäinen. Nämä sopimukset kirjataan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana.
Vuokrasopimukset, laatimisperiaate vertailuvuoden 2018 osalta
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina ja niiden perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan keskihinta-periaatteen mukaisesti määritettyyn hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta.
Alkuperäinen hankintameno sisältää omaisuuden hankkimisesta johtuvat välittömät kulut, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta siihen sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarojen ja –velkojen kirjaaminen ja luokittelu
Rahoitusvarat
Rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
- jaksotettu hankintameno ja
- käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat.
Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan myyntisaamiset, lainasaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Ryhmään luokitellut varat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.
Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassa oloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Kirjattavat luottotappiot perustuvat historialliseen informaatioon saamisten laiminlyönneistä. Konsernitilinpäätöksen kaudelta 2018 ei ole kirjattu odotettavissa olevia luottotappioita, sillä konsernin historia huomioiden toteutuneet myynnin luottotappiot ovat olleet erittäin vähäisiä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja ne esitetään joko pitkä- tai lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 –standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
- jaksotettu hankintameno
- käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Konsernilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvelkoja raportointikauden päättyessä.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat – Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat erät voivat sisältää pitkä- ja lyhytaikaisia velkoja, ostovelkoja ja muita velkoja. Lainoista esitetään lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvät lainat.
Johdannaisinstrumentit
Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten valuuttatermiinejä suojautuakseen valuuttakurssien vaihtelusta aiheutuvilta riskeiltä. Johdannaisinstrumentit luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisiksi kirjattaviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi. Kyseiset rahoitusinstrumentit merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon.
Käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaisinstrumentit esitetään taseessa varoissa, mikäli raportointihetken käypä arvo on positiivinen ja vastaavasti veloissa, mikäli käypä arvo on negatiivinen.
Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.
Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja suojaustarkoituksessa, mutta ei sovella IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa.
Arvonalentuminen ja arvonalentumistestaus
Rahoitusvaroihin kuulumattomat hyödykkeet
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Keskeneräisille kehityshankkeille tehdään vuosittainen arvonalentumistestaus. Sen lisäksi yhtiössä seurataan sisäisiä ja ulkoisia viitteitä, jotka voivat viitata omaisuuserien arvonalentumiseen. Jos sisäisiä tai ulkoisia viitteitä todetaan, yhtiö suorittaa arvonalentumistestin arvioimalla omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Pitkäaikaisista omaisuuseristä kerrytettävissä oleva rahamäärä on niiden myyntikustannuksilla vähennetty käypä arvo tai tätä suurempi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottamat arvioidut vastaiset rahavirrat.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, mikäli on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, ja kun on todennäköistä, että kyseisen velvoitteen täyttäminen edellyttää tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymistä pois yhtiöstä ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti.
Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän.
Tulevista takuuvelvoitteista kirjataan varaus perustuen aikaisemmin toteutuneisiin takuukustannuksiin.
Varausten määrä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja määrä muutetaan kuvaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset merkitään tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdolliset velat esitetään liitetiedoissa.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot.
Kuluihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti systemaattisella tavalla niillä kausilla, joilla yhteisö kirjaa kuluiksi menot, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana.
Oma pääoma
Konserni luokittelee omaksi pääomaksi sellaiset liikkeeseen laskemansa rahoitusinstrumentit, jotka eivät sisällä sopimukseen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa liikkeellelaskijalle epäedullisissa olosuhteissa ja jotka osoittavat oikeuden osuuteen konsernin varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Osakepääoma koostuu kantaosakkeista. Jos konserni hankkii takaisin oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.
Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Konserni ottaa IASB:n julkistamat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Seuraavilla, vuoden 2020 alusta voimaan tulevilla standardimuutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2019.
Muutokset IFRS 3:een — Liiketoiminnan määritelmä *
Muutoksilla supistettiin ja selvennettiin liiketoiminnan määritelmää. Ne myös sallivat yksinkertaistetun arvioinnin tekemisen siitä, onko hankittu kokonaisuus omaisuuseräryhmä vai liiketoiminta.
Muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan — Olennaisen määritelmä
Muutokset selventävät olennaisuuden määritelmää ja sisältävät ohjeistusta helpottamaan käsitteen johdonmukaista soveltamista kaikissa IFRS-standardeissa. Lisäksi määritelmään liittyviä selityksiä on parannettu.
Interest Rate Benchmark Reform (Amendments to IFRS 9, IAS 39 and IFRS 7)
Muutoksien taustalla ovat meneillään olevaan viitekorkojen vertailuarvoasetuksen (IBOR-reformi) valmisteluun ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät. Muutoksilla helpotetaan rahoitusinstrumenttien suojauslaskennan edellytyksien täyttämistä IBOR-reformia edeltävällä kaudella.