Liite 22

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja analysoida konserniin vaikuttavat rahoitusriskit, asettaa asianmukaiset riskitasot ja kontrollit sekä seurata riskien toteutumista suhteessa riskitasoihin. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin liittyvää volatiliteettia, samalla kun varmistetaan konsernin riittävä maksuvalmius sekä tehokas ja kilpailukykyinen rahoitus. Hallitus hyväksyy konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet. Riskienhallinnan periaatteita ja menetelmiä tarkastellaan säännöllisesti kuvastamaan markkinaolosuhteita ja konsernin toimintamalleja.

Pääasialliset rahoitusriskit, joille konserni altistuu, ovat markkinariski (valuuttariski), maksuvalmiusriski ja luottoriski. Konsernin johto arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja myyntisaamisten luottovakuutusta. Konsernilla ei ole rahoitusriskeihin liittyviä riskikeskittymiä.

MARKKINARISKI

Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu valuuttakurssien muutoksista. Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Lisäksi konserni altistuu muuntoeroriskille, kun nettosijoitukset ulkomaisiin tytäryrityksiin muunnetaan emoyhtiön toimintavaluuttaan (euro).

Konsernin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuuttakurssien muutoksesta johtuvaa epävarmuutta konsernin tuloksessa, taseessa ja rahavirroissa. Konserni altistuu liiketoiminnassaan valuuttakurssiriskeille, sillä konsernin myynnit ja ostot sekä muut liiketoimet tapahtuvat konsernin toimintavaluutan lisäksi yhtiöiden paikallisissa valuutoissa ja Yhdysvaltojen dollareissa. Konserni kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari, Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja Norjan kruunu. Tilikaudella 2019 konsernin myynneistä 31,0 % oli valuuttamääräisiä ja ostoista sisältäen muuttuvat ja kiinteät kulut 50,0 %. Konsernin valuuttakurssiriskiä suojataan valuuttatermiineillä. Näihin johdannaisiin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, vaan käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaisten käyvät arvot ja nimellisarvot on kuvattu liitetiedossa 19.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu transaktioriski valuutoittain ja herkkyysanalyysi valuuttakurssien muutoksista.

Lisäksi konserni altistuu valuuttariskille nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin (muuntoeroriski). Ulkomaiset nettosijoitukset muunnetaan konsernin emoyrityksen toimintavaluuttaan (euro). Konsernin riskienhallinnan periaatteena on olla suojaamatta valuuttariskiä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettosijoituksista, sillä se katsotaan vähäiseksi.

LUOTTORISKI

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että rahoitusinstrumentin sopimuspuoli ei pysty täyttämään sopimusvelvoitettaan ja aiheuttaa siten konsernille taloudellisen tappion. Konsernin luottoriski syntyy pääasiassa asiakkaiden myyntisaataviin liittyvästä luottoriskistä, joka määrytyy avoimen position ja vastapuolen luottokelposisuuden perusteella. Koska konserni asiakaskunta on laaja ja jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle, konsernilla ei ole luottoriskikeskittymiä, jotka liittyisivät tiettyyn asiakassegmenttiin.

Konsernin luottoriskitoimintatavassa määritellään asiakkaiden sekä muiden taloudellisten sopimusten osapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Konserni arvioi asiakkaiden luottokelpoisuutta säännöllisesti ja seuraa asiakkaiden maksukäyttäytymistä. Konserni alentaa ja hallinnoi luottoriskiä ottamalla asiakkaiden myyntisaamisille Euler Hermesin luottovakuutuksen. Luottovakuutuksella varaudutaan mahdollisiin luototappioriskeihin asiakaskohtaisesti, joten konsernin taloushallinto arvio asiakaskohtaisesti tarpeen luottovakuuden kattavuudelle ja vakuuttaa saamisen asiakkaalta tämän arvion perusteella. Myyntisaamisten ikäjakauma on kuvattu liitetiedossa 15.

Lisäksi konserni altistuu luottoriskille sijoittaessaan kassavarojaan rahoituslaitoksiin ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja. Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimukset vakavaraisten rahoituslaitosten kanssa konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen IFRS 9:n sallimaa yksinkertaitettua lähestymistapaa, jolloin myyntisaamisista johtuvien odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta voi perustua varausmatriisin käyttöön. Tällöin luottotappiovaraus määritetään perustuen myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin.

Konserni hyödyntää myyntisaamisista aiemmin toteutuneita luottotappioita koskevaa kokemustaan ja historiatietoa arvioidessaan kyseisistä rahoitusvaroista koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvioinnissa huomioidaan lisäksi taloudelliset olosuhteet ja konsernin arvio tulevaisuuden kehityksestä. Konserni päivittää historiatietoihin perustuvaa seurantaa ja tulevaisuutta koskevia arvioitaan jokaisena raportointiajankohtana. Odotettavissa olevat luottotappiot määritetään perustuen kiinteisiin varausprosentteihin sen mukaisesti, kuinka monta päivää myyntisaamisiin liittyvät maksut ovat viivästyneet. Odotettavissa oleva luottotappio lasketaan kertomalla myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo kyseisen myyntisaamisen ikäluokalle määritetyllä kiinteällä varausprosentilla. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään liiketoiminnan muut kulut.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrät on kuvattu liitetiedossa 15.

Konsernilla on taloudellisen historiansa perusteella vähäinen määrä toteutuneita luottotappioita. Konserni katsoo, että myyntisaamisesta kirjataan lopullinen luottotappio, kun johto arvioi, että maksua ei voida kohtuudella odottaa saatavan. Toteutuneet luottotappiot kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

MAKSUVALMIUSRISKI

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että konsernilla on vaikeuksia täyttää rahoitusvelkoihin liittyviä velvoitteita. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on jatkuvasti ylläpitää riittävä likviditeettitaso sekä varmistaa käyttöpääoman ja investointimenojen vaatiman rahoituksen riittävyys. Konsernin riskienhallinta käytäntöjen mukaisesti konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää ja maksuvalmiusennusteita. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Konsernin johto arvioi, että konsernin maksuvalmius on hyvällä tasolla. Tilikauden 2019 päättyessä konsernilla ei ollut lainoja rahoituslaitoksilta. Tilikauden 2019 päättyessä konsernin rahavarat olivat yhteensä 4 110 tuhatta euroa (1 218 tuhatta euroa 31.12.2018). Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään turvaamaan luottolimiitillä. Konsernilla on käytettävissään 31.12.2019 nostamaton luottolimiitti 5 000 tuhatta euroa. Konsernin luottolimiittisopimukseen sisältyy konsernin omavaraisuusasteeseen liittyvä kovenanttiehto, jonka konserni on täyttänyt tilikaudella 2019.

Alla on esitetty konsernin rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut ovat diskonttaamattomia sisältäen sekä koronmaksut että pääoman lyhennykset.

PÄÄOMANHALLINTA

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin optimaalinen pääomarakenne, jolla varmistetaan liiketoiminnan tavanomaiset toimintaedellytykset ja kasvatetaan omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääoma, jonka rakenteeseen konsernissa vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia. Konsernin johto ja emoyhtiön hallitus seuraavat yhtiön pääomarakennetta ja likviditeetin kehitystä. Seurannan tavoitteena on varmistaa yhtiön maksuvalmius sekä pääomarakenteen joustavuus kasvustrategian ja omistaja-arvon positiivisen kehityksen toteuttamiseksi.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Tilikaudella 2019 omavaraisuusaste oli 60,6 % (2018 68,6 %).